julkaistu Turun sanomissa 22.4.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan työsopimuslain muutoksia, jotka ovat ongelmallisia ja jopa törkeitä työntekijöiden näkökulmasta, sillä ne heikentävät työntekijän asemaa merkittävästi. Työlainsäädännön keskeisin periaate, työntekijän suojeleminen, näyttää tyystin unohtuneen näiltä ”uudistajilta”. Työntekijän asemaa ollaan nyt heikentämässä, mutta kuitenkaan vastapainoksi ei ole tiedossa muutoksia, jotka parantaisivat työntekijän suojaa työelämässä. Uudistusten tavoitteiden – työllistämisen helpottamisen sekä yritysten kasvuhalukkuuden lisäämisen – ohella olisi syytä arvioida myös, syntyykö lakimuutosten seurauksena uusia työpaikkoja ja miten muutokset vaikuttavat työntekijän asemaan.

Alun perin hallitus kaavaili määräaikaisten työsopimusten perusteettoman ketjuttamisen sallimista kaikille, mutta on nyt perääntymässä. Yle Uutisten (21.4.) tietojen mukaan hallitus ehdottaa pitkäaikaistyöttömien osalta muutosta, jonka jälkeen määräaikaisia työsopimuksia voisi tehdä vuoden aikana enintään kolmesti ilman perusteltua syytä. Onkin epäselvää, millä perusteella hallituksen mielestä pitkäaikaistyöttömiä voisi kohdella epäreilummin kuin muita.

Käytännössä työsuhteiden ketjuttaminen tarkoittaisi jatkettua koeaikaa, kun työsuhteita voisi ketjuttaa perusteettomasti. Jo nyt määräaikaiset työsuhteet ovat varsin yleisiä, ja uudistus toisikin toteutuessaan jälleen lisää epävarmuutta työntekijöiden elämään. Kannattaa myös huomata, että työnantajalla on nykyisinkin työsopimuslain edellyttämät keinot irtisanoa sellaista työvoimaa, joka ei vastaa yrityksen tarpeita. Sitä paitsi eurooppalaisellakin mittapuulla työntekijästä eroon pääseminen on Suomessa kohtuullisen helppoa jo nyt. On vaikea nähdä, miten tämä muutos lisäisi yritysten halukkuutta palkata lisää ihmisiä.

Myös koeajan pidentämistä neljästä kuuteen kuukauteen kaavaillaan. Tässäkään muutoksessa ei ole selvää, miten yritysten työllistämiskynnys madaltuisi. Jälleen tämäkin muutos näyttäisi horjuttavan työntekijän asemaa. Pikemminkin työntekijän, jonka työsuhde puretaan koeajalla, asemaa tulisi parantaa siten, että työnantaja olisi velvollinen perustelemaan kirjallisesti työsuhteen purkamisen syyt. Syiden perusteleminen ei maksa työnantajalle mitään, mutta ehkäisisi koeaikapurkujen väärinkäyttöä ja parantaisi sitä kautta koeajalla työskentelevän asemaa.

Lisäksi esitetään, että irtisanotun työntekijän takaisinottovelvoitetta lyhennettäisiin neljään kuukauteen 9 kuukaudesta. Ehdotus näyttää olevan olemassa pelkästään siksi, että irtisanominen olisi työnantajalle yhä helpompaa. On perin outoa, jos työnantajalla olisi tarjota jo neljän kuukauden kuluttua työntekijän irtisanomisesta samoja tai samankaltaisia työtehtäviä uudelle työntekijälle.

Jos työn tuottavuutta halutaan todella parantaa, on se tehtävä yhdessä henkilöstön kanssa, henkilöstöä kuunnellen. Työllisyysastetta voidaan nostaa esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottamalla ja pienyrittäjien asemaa parantamalla. Etenkin nyt matalien korkojen aikana työpaikkojen määrää kannattaa lisätä elvyttämällä, kun laitetaan esimerkiksi homekoulut ja kuoppaiset tiet kuntoon. Nyt kaavaillut muutokset tuovat tullessaan yhä helpompia irtisanomisia ja lisää epävarmuutta työelämään, eivätkä ne edistä työllistämistä tai yritysten kasvumahdollisuuksia. Lisäksi esitykset ovat hataralla pohjalla ilman kunnollisia vaikuttavuusarviointeja ja kirkkaita perusteluja siitä, että ne selvästi lisäisivät työllisyyttä. Sipilän porvarihallitus ei näytä siis pääsevän karvoistaan tässäkään, vaan kurittaa työtä tekeviä minkä kerkiää.