puhe 1.5.2016 Aatteen ja ay-liikkeen vappujuhlassa

Hyvät toverit, hyvät ystävät, turkulaiset – työn juhlapäivän viettäjät

Vappuna on perinteisesti muisteltu vasemmiston saavutuksia, mutta nyt, vuosi Sipilän porvarihallituksen valtaanastumisen jälkeen, tuntuu erityisen tärkeältä pohtia nykyistä tilannetta.

Hallitus on jo vatulointinsa ohella tehnyt huomattavan monen suomalaisen arkeen vaikuttavia päätöksiä, kun se leikkaa lähes 30 sosiaaliturvaetuutta, nostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyntimaksuja ja jäädyttää indeksit. Pelkästään näiden päätösten kerrannaisvaikutuksena, hyvät kuulijat, pienituloisten rahat riittävät elämiseen yhä huonommin.

Oikeistohallituksen logiikka perustuu tasapuolisuuteen, sillä myös työelämä ja koulutus pakotetaan osallistumaan Sipilän talkoisiin. Kuuluisan kilpailukykysopimuksen tarkoitus on todellisuudessa toimia massiivisena palkanalennuspakettina. Kysynkin nyt, onko todellakin oikein ja reilua leikata palkkoja ja pidentää työaikaa. Onko oikein se, että työntekijän asemaa horjutetaan entisestään pidentämällä koeaikaa ja sallimalla määräaikaisten työsopimusten perusteeton ketjuttaminen? Ei ole!

Pelkästään työntekijöiden kyykyttäminen ei riitä, sillä samaan aikaan hallitus suunnittelee pakottavansa työttömät ilmaistöihin ja kiristää työttömyysturvan ehtoja. Kysynkin siis, saadaanko ihmisiä kurittamalla lisää kaivattuja työpaikkoja Suomeen? Ei saada, hyvät kuulijat, ei saada.

Olisinko koskaan uskonut sanovani, että porvaria on ikävä? Tuskin, mutta nyt näin on, sillä hallituksen toimien perusteella näyttää, että sivistysporvari on kuollut sukupuuttoon. Hyvinvointivaltion kulmakivi, vahva ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä, saa nimittäin kyytiä. Koulutusleikkaukset näkyvät kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Missä ovat tietoa ja osaamista rakastavat sivistysporvarit? Hukassa, piilossa tai ainakin hiljaa.

Leikkausten keskellä Suomesta löytyy kuitenkin rahaa runsain mitoin. Samalla kun ihmisiä pistetään kilometritehtaalle, jakavat pörssiyhtiöt osinkoja avokätisesti ja rahaa riittää johtoportaan suuriin palkkoihin.

Tässä on, hyvät toverit, oikeiston tapa hoitaa asioita. Otetaan niiltä, joilla jo valmiiksi vähiten on ja annetaan niille, joilla on jo yllin kyllin. Onko tämä oikein? Ei ole!

Hyvät toverit, hyvät ystävät,

Mihin on kadonnut ajatus siitä, että työstä maksettavan palkan tulee olla sellainen, että sillä tulee toimeen? Mihin on kadonnut ajatus siitä, että hyvinvointivaltiossamme pidetään huolta niistä, jotka eivät siihen itse pysty?

Me emme saa niellä näitä muka pakollisia leikkauksia. Me emme saa suostua siihen, että niin työttömiä kuin työntekijöitäkin syytellään Suomen ongelmista. Me emme saa hyväksyä sitä, että nyt tehdään lyhytnäköistä politiikkaa lasten kustannuksella.

Päinvastoin, hyvät kuulijat, meidän on toimittava rohkeasti ja kerrottava kovaan ääneen, että meillä on ratkaisuja, joilla Suomi ja sen ihmiset saadaan voimaan hyvin.

Meidän on väsymättä jaksettava haastaa hallituksen tekemiä päätöksiä ja osoitettava, että hallitus on epäonnistunut politiikassaan. Pelkän puolustautumisen ja torjuntavoittojen sijaan meidän on tuotava esiin omat ratkaisumme tilanteen korjaamiseksi.

Kun vienti kitkuttelee, on panostettava kotimaiseen ostovoimaan. Se tapahtuu luopumalla palkkojenalennuksista ja huolehtimalla siitä, että ihmisillä on töitä ja sitä kautta rahaa, jota kuluttaa.

Työtä jakamalla ja työaikaa lyhentämällä työtä riittää useammalle. Tie-, raide- ja asuntohankkeisiin investoimalla saadaan lisää työpaikkoja. On varmistettava, että Suomi pysyy korkean osaamisen maana; on panostettava koulutukseen ja tutkimukseen, sillä sitä kautta saamme lisättyä myös vientiämme.

Ihmiset ovat aktivoituneet ja lähtevät helposti liikkeelle, sen osoittavat jatkuvat mielenosoitukset niin Euroopassa kuin täällä meilläkin. Nyt on siis otollinen aika toimia yhdessä murtaaksemme vallitsevan oikeistopolitiikan ja kurjistamisen. Nyt on juuri oikea aika nostaa esiin tärkeinä pitämiämme asioita; tasa-arvoa, sosiaalista ja ekologista oikeudenmukaisuutta sekä hyvinvointia.

Toivonkin siis, hyvät toverit, hyvät ystävät, että lähdemme suurena ja yhtenäisenä joukkona taas huomenna työpaikoillemme, harrastuksiin, kaveripiireihin, lehtiin ja nettiin kertomaan sen, että meillä on ratkaisuja, joilla nykytila saadaan muutettua ja joilla hyvinvointi lisääntyy. Mutta sitä ennen, haluan kiittää tämän tapahtuman järjestäjiä ja teitä paikalle saapuneita – ja toivottaa hyvää vappua kaikille!