Eduskunta käy lähetekeskustelun sote-palveluiden valinnanvapausesityksestä keskiviikkona 14.3. Sote-uudistusta käynnistettäessä kaikki eduskuntapuolueet olivat yhtä mieltä siitä, että uudistus on tehtävä. Tavoitteeksi asetettiin väestön terveyserojen kaventaminen, palveluiden parempi saatavuus ja laadun parantaminen sekä saumattomat hoitoketjut.

Näyttää siltä, että hallitus on heittänyt alkuperäiset hyvät tavoitteet romukoppaan ja on kiinnostunut pikemminkin terveysyritysten kuin kansalaisten hyvinvoinnista.

Nyt läheteskeskustelussa olevaa lakiesitystä on puolusteltu sillä, että sitä on muutettu lausuntokierroksen perusteella. Vaikka hallitus vetikin pois erikoistason sairaanhoidon asiakassetelit, on esityksessä vielä hyvin paljon korjattavaa.

Tarve sosiaali- ja terveyspalveluille kasvaa jatkuvasti, kun väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Tätä myöten myös kustannuspaine kasvaa. Korjattavaa siis löytyy, mutta oleellista on, miten uudistus tehdään. Hallituksen esittämän valinnanvapauden seurauksena todennäköistä on, että palveluketjut pirstaloituvat entisestään kun yhä useampia palveluntarjoajia tulee mukaan kuvioon.  Kustannussäästöistä on turha haaveilla, kun asiakasta pompotellaan luukulta toiselle. Sujuvien palveluketjujen sijaan tarjolla on sillisalaattia.

Nyt esillä olevan valinnanvapausmallin hyödyt ovat kyseenalaiset, sillä hallituksen esittämä valinnanvapaus ei paranna palveluja. Hajanaiset palvelut lisäävät kustannuksia ja kasvattavat terveyseroja entisestään. Nyt olisi aika palauttaa mieleen uudistuksen alkuperäiset tavoitteet, siis järjestää oikea-aikaista ja laadukasta hoitoa sitä tarvitseville. Tottakai uudistus on tehtävä, mutta tehdään se ihmisten, ei yritysten hyvinvoinnin vuoksi.