Vappupuhe: Epävarmuus ja turhautuminen poistetaan vahvistamalla tasa-arvoa ja hyvinvointia!

Puheeni Rauman vappujuhlassa 1.5.2019

Hyvät kuulijat, eduskuntavaalit on juuri käyty. Viimeisin nelivuotiskausi on ollut poikkeuksellisen kylmää kyytiä monille: osansa saivat niin lapset ja nuoret, palkansaajat kuin eläkeläisetkin. Palkansaajat ja erityisesti naiset joutuivat toimenpiteiden maalitauluksi, kun kilpailykykysopimus tuli voimaan. Palkanalennukset, työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli ja leikkaukset toimeentuloon ja palveluihin ovat kurjistaneet monen arkea. Lisäksi pakkolaeilla uhkailu ja esimerkiksi nuorten irtisanomissuojan heikentämistä koskevat esitykset olivat omiaan vähentämään suomalaisten uskoa hyvään tulevaisuuteen.

Vanhustenhoidosta puhuttiin paljon vaalien alla paljon. On hyvinvointi- ja sivistysvaltion mittari, miten valtio pitää huolta heikommistaan. Huonot ja surulliset esimerkit vanhustenhoidosta ovat hälytysmerkkejä. Vanhuspalveluita on parannettava. Vanhustenhoidon resurssit on nostettava pohjoismaisen hyvinvointivaltion tasolle. Kyse ei ole tilanteesta, joka meidän on otettava annettuna tai tilanteesta, johon me emme voi vaikuttaa.

Hyvät kuulijat, kyse on valinnoista. Kyse on poliittisista päätöksistä, joita tässä maassa tehdään. On kyse siitä, halutaanko jatkaa niin, että samanlaisia surkeita esimerkkejä nousee uutisotsikoihin. On kyse siitä, halutaanko jokaiselle taata turvallinen vanhuus hyvässä hoidossa.

Hyvät kuulijat, näissä päätöksissä on kyse myös siitä, haluammeko, että vanhuksiamme hoitavat ammattilaiset ja että heitä on työpaikoilla riittävästi, jotta he voivat hoitaa työnsä kunnolla. Päätöksiä on tehtävä niin, että ikäihmiset saavat tarvitsemansa hoivan ja että hoitoalan ammattilaisille annetaan mahdollisuus hoitaa työnsä hyvin.

Hyvät ystävät, tänä keväänä käytiin myös Suomen ensimmäiset ilmastovaalit. On aivan oikein, että aihe nousi yhdeksi vaalien pääaiheista, sillä ilmastonmuutos on aikamme vakavin haaste. Oli viimeinen hetki käydä ilmastovaalit, koska tämän jälkeen se on jo myöhäistä.

Ilmastonmuutos etenee, halusimme sitä tai emme.

Monet ovat huolissaan siitä, saako enää pian ajaa autolla tai kielletäänkö lihansyönti kokonaan. Entä sulkeeko ilmastonmuutoksen torjuminen suomalaistehtaat? Kyllä saa, eikä sulje.

On puhuttu ilmastoahdistuksesta. Ihmisiä huolettaa, miten omat valinnat vaikuttavat tämän valtavan suuren haasteen edessä.

Hyvät kuulijat, yksittäisen ihmisen tekemiä valintoja keskeisempää on se, miten julkinen valta vastaa ilmastonmuutokseen.  Kyse on siitä, että päästövähennyksiä tarvitaan nykyistä enemmän ja nopeammassa aikataulussa. Näitä päätöksiä ei voi sälyttää yksilön harteille. Poliittisten päättäjien on nyt toimittava rohkeasti ja tehtävä päätökset.

On sanottu, että meillä on noin vuosikymmen aikaa tehdä tarvittavat päätökset, jotta vältymme ilmastonmuutoksen aiheuttamilta vakavilta seurauksilta. Jos emme ryhdy toimeen, näkyvät seuraukset monella tavalla myös Suomessa: ilmaston lämpenemisen vaikutuksia kotimaiseen maa- ja metsätalouteen on vaikea ennakoida, helteiden yleistyminen koettelee vanhusten ja pitkäaikaissairaiden terveyttä ja ilmastopakolaisuus lisääntyy.  Ilmastonmuutokseen vastaamista ei kuitenkaan saa maksattaa pienituloisilla.

Ilmastonmuutoksen torjumisen ja ihmisten hyvinvoinnin ei pidä olla vastakkainasettelu.

Ilmastonmuutokseen vastaaminen on positiivinen mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja työntekijöille. Meillä on paljon osaamista, joka mahdollistaa vähähiilisten tuotteiden kehittämisen ja valmistuksen. Kun ilmastonmuutokseen vastataan osaamisella, saadaan siitä vetoapua myös Suomen talouteen, työllisyyteen ja vientiin. Viisaasti toteutettuna vastaaminen ilmastonmuutokseen onkin siis työntekijöiden, elinkeinoelämän ja ympäristön etu.

Koska ilmastonmuutos on haaste, joka ylittää valtioiden rajat, on siihen vastauksia haettava myös yli valtiorajojen. Ilmastonmuutokseen on vastattava paitsi kansallisesti myös eurooppalaisin toimin. Euroopan unioni tarjoaa hyvän foorumin tähän.

Hyvät kuulijat, työhön, työehtoihin, työsuojeluun ja toimeentuloon liittyvät teemat nousivat vaalien alla yllättävän vähän keskusteluihin. Yllättävän vähän, vaikka työ on suuressa murroksessa. Työ on automatisoitunut, digitalisoitunut ja muuttunut globaalimmaksi. Murroksessa on tärkeää, että työntekijöillä on tarvittava osaaminen ottaa vastaan muutokset ja uudet asiat.  Työelämän pelisäännöt ovat melkoisessa ristipaineessa, kun työnantajapuoli ja sitä lähellä olevat tahot haluavat halpuuttaa työtä.

Postissa, paperi- ja metallialan tehtaissa, kunnissa ja valtiolla on lukuisia esimerkkejä, joissa siivoojat on siirretty uudelle työnantajalle. Ennallaan työssä on pysynyt kaikki muu paitsi siivoojan palkka. Sitten sama on tehty kiinteistönhoitajille, ruokapalvelutyöntekijöille ja niin edelleen. Työ pysyy samana, mutta palkka ja työehdot heikkenevät.

Hyvät kuulijat, vahvaa ammattiyhdistysliikettä tarvitaan tänäänkin. Meidän tehtävänämme on varmistaa, että työstä saa palkkaa, jolla tulee toimeen. Meidän tehtävämme on varmistaa työntekijöiden oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu. Meidän on myös kiinnitettävä huomiota työn kuormittavuuteen ja työsuojeluun, jotta ihmisillä on mahdollisuus jaksaa työssään ja pysyä terveenä.  

Näitä hyviä tavoitteita ei voi täyttää, ellei meillä ole vahvaa järjestäytymistä työpaikoilla. Siksi meidän on pidettävä huolta, että ihmiset järjestäytyvät liittoihin.

Hyvät kuulijat, yleissitovan työehtojärjestelmän purkaminen oli aihe, jonka moni halusi nostaa vaalien alla keskusteluun. Yleissitovuus turvaa työnteon vähimmäisehdot. Siitä luopuminen tarkoittaa työntekijöiden työehtojen heikentymistä.

Ennen vaaleja ehdoteltiin, että yleissitovuus puretaan ja että tilalle tuodaan lisää paikallista sopimista. Ehdotuksella tavoiteltiin yritysten voittojen kasvattamista ja työehtojen pysyvää heikentämistä. On lyhytnäköistä esittää tällaista ilman, että tilalle esitetään uskottavaa työehdot turvaavaa käytäntöä.

Eri aloilla tapahtuva työehtosopimusten minimipalkat alittava palkanmaksu ei hyödytä ketään. Yritysten näkökulmasta alipalkkaus johtaa vääristyneeseen kilpailuun ja yhteiskunnan kannalta tuloverokertymän pienentymiseen. Työntekijöiden kohdalla se johtaa tilanteeseen, jossa palkalla ei tule toimeen. On sekä työnantajien että työntekijöiden etu, että Suomessa on kattava yleissitova työehtosopimusjärjestelmä. Siitä on pidettävä kiinni.

Hyvät kuulijat, europarlamenttivaalit käydään kolmen ja puolen viikon päästä.

Euroopan unionista on tullut paljolti kaupan ja markkinoiden projekti, vaikka sillä voisi olla suurempi rooli myös sosiaalisissa kysymyksissä.

EU:ssa päätetään asioista, joiden merkitys suomalaiselle työntekijälle on suuri.

Esimerkiksi  nollatuntisopimuksiin on tulossa parannuksia EU:ssa tehtyjen päätösten pohjalta. Jatkossa työtunneista on sovittava hyvissä ajoin ja jos työnantajan kanssa sovitut tunnit eivät työntekijästä riippumattomista syistä toteudu, työnantaja on velvollinen maksamaan niistä.

Euroopan unioni on hyvä areena parantaa palkansaajan asemaa, sillä huomattava osa suomalaiseen työelämään vaikuttavasta lainsäädännöstä tulee EU:n kautta.

Uuden hallituksen onkin otettava aktiivinen ote sosiaalisesti vastuullisen Euroopan kehittämisessä ja nostettava tavoite vahvasti heinäkuussa alkavan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden asialistalle. Olennainen lähtökohta on olemassa olevien työmarkkinasopimusten ja sopimuskäytäntöjen kunnioitus. Suomen puheenjohtajakaudelle nämä ovat luontevia tavoitteita, joissa vahvan talouden ja järjestäytyneiden työmarkkinoiden Pohjoismaat tunnetaan kannustavana esimerkkinä.

EU:n päätöksenteon kautta voidaan vahvistaa pätkätöissä olevien työntekijöiden oikeuksia niin, että työstä saa kunnon korvauksen. On huolehdittava, että työntekijöiden eurooppalainen vähimmäisturva suojelee kaikkia työntekijäasemassa olevia, myös esimerkiksi polkupyörälähetteinä työskenteleviä alustatyöntekijöitä.

Vieraillessani Turun telakalla esiin nousi huoli alalla työskentelevien ulkomaisten työntekijöiden työehdoista.

Myös rakennustyömailla on nähty valitettavia esimerkkejä ulkomaisen työvoiman palkkojen ja työehtojen polkemisesta. Vaikka työntekijöiden vapaa liikkuvuus onkin yksi Euroopan unionin perustavoitteista, ei ulkomaista työvoimaa saa käyttää hyväksi kotimaisten työehtojen polkemisessa. Liikkuvan työvoiman yhtäläisten oikeuksien on toteuduttava myös käytännössä.

Ilmastonmuutos ja eriarvoistuminen ovat Euroopan lähivuosien suurimmat haasteet. Ihmisten kokema epävarmuus ja turhautuminen voidaan poistaa vain vahvistamalla tasa-arvoa ja hyvinvointia.

Euroopan unioni on ollut historian suurimpia ja onnistuneimpia rauhanprojekteja. Ääriöikeisto on kuitenkin voimistunut ympäri Eurooppaa. Jos haluamme pysäyttää tämän, on ainoa keino ottaa unionin ykköstavoitteeksi ihmisten tasa-arvon vahvistaminen. Vain sitä kautta voimme turvata yhteiskuntarauhan. Samaan suuntaan katsova unioni pystyy parhaiten takaamaan asukkailleen hyvinvointia ja toimeentuloa sekä vastaamaan ilmastonmuutokseen.

Euroopassa on tehtävä rauhantyötä panostamalla ihmisoikeuksiin, ihmisten hyvinvointiin ja tasa-arvoon. Työntekijöiden oikeuksia on vahvistettava muuttuneessa työelämässä, liikkuvan työvoiman yhdenvertaiset työehdot on turvattava ja ilmastonmuutokseen pitää vastata osaamisella.

Hyvät ystävät, hyvät toverit, tekemistä riittää niin kotimaassa kuin eurooppalaisillakin areenoilla. Meillä on kuitenkin täydet mahdollisuudet nähdä valoisa tulevaisuus.

Oikein hyvää vappua kaikille!

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s