Lisää työsuojelua EU:sta, kiitos!

Euroopan unionilla on tärkeä rooli työntekijän aseman parantamisessa. Vaikka suomalainen työelämän lainsäädäntö on eurooppalaisella mittapuulla korkealaatuista, hyötyvät suomalaiset työntekijät silti EU:n kautta tulevista parannuksista. Myös suomalaisyritykset hyötyvät Euroopan laajuisesta säätelystä. Kun kaikille eurooppalaisille yrityksille on samat pelisäännöt, paranevat myös suomalaisten yritysten kilpailuedellytykset.

Kuluneella kaudella EU on muun muassa fiksannut nollatuntisopimuksia parempaan suuntaan. Jatkossa työtunnit on sovittava hyvissä ajoin etukäteen, ja sovitut tunnit on myös korvattava työntekijälle, mikäli ne eivät työntekijästä riippumattomista syistä toteudu. Vastavalittu eduskunta saa arvioitavakseen, mitä muutoksia tämän johdosta tarvitaan suomalaiseen lainsäädäntöön.

Syöpää aiheuttaville aineille altistuminen työssä johtaa vuosittain arviolta 120 000 syöpätapaukseen ja 80 000 syöpäkuolemaan Euroopan unionin maissa. Siksi onkin erinomaisen hyvä asia, että syöpädirektiiviä on päivitetty. Siinä on kyse siitä, että syöpää aiheuttavien aineiden pitoisuuksille annetaan sitovat raja-arvot, joille työssä saa altistua, ja uusia aineita lisätään syöpävaarallisten aineiden listalle. Kun uusia aineita hyväksytään listalle, on Suomessa arvioitava, mitä muutoksia se omaan lainsäädäntöömme aiheuttaa. Syöpädirektiivin päivitystä tulee edelleen jatkaa lisäämällä uusia aineita direktiiviin, jotta työn tekeminen ei aiheuta ihmisille syöpää.

Ilmastonmuutos on jo nyt aiheuttanut tulikuumia kesiä ja vaikuttaa sitä kautta työsuojeluun. Nyt olisikin tarkasteltava, missä kaikissa työtehtävissä eri aloilla kuumat lämpötilat edellyttävät toimia, esimerkiksi lisää taukoja työhön.

EU:n näyttöpäätedirektiivin säännökset on otettu Suomessa käyttöön 1990-luvulla. Sen jälkeen työ on digitalisoitunut valtavasti, myös ns. perinteisemmillä duunarialoilla. Esimerkiksi kotihoidon työntekijät tarvitsevat työssään sähköisiä laitteita raportointiin ja teollisuudessa prosessinhoitajien työhön kuuluu usein prosessien valvominen tietokonenäytöiltä. Euroopan unionissa pitäisikin nyt tarkastella, mitä digitalisaatio on tuonut mukanaan eri aloille ja millaisia tarpeita työsuojeluun muutokset aiheuttavat.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston mukaan noin puolet eurooppalaisista työntekijöistä arvioi stressin yleiseksi työpaikallaan, ja noin puolet kaikista menetetyistä työpäivistä johtuu stressistä. Stressinhallinnasta on säädetty EU:n puitedirektiivissä, joka on kuitenkin peräisin jo vuodelta 1989. Sittemmin olemme nähneet työelämässä monia uusia stressiä lisääviä megatrendejä ja kokonaisen työnmurroksen, joten direktiivin päivitys olisi enemmän kuin tarpeen.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s