Saa tulla – samat säännöt!

Yksi Euroopan unionin perusperiaatteista on ollut työvoiman vapaa liikkuminen. Työvoiman vapaa liikkuvuus tarkoittaa muun muassa sitä, että EU-maan kansalainen voi hakea ja tehdä töitä toisessa EU-maassa ja tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti maan omien kansalaisten kanssa työehtojen osalta.

Tavoite työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta on tietenkin erittäin kannatettava. Ongelma vain on, että tällä hetkellä se ei toteudu käytännössä. Julkisuuteen on tullut useita esimerkkejä suomalaisilta työmailta ja työpaikoilta, joissa ulkomaista työvoimaa kohdellaan muita huonommin. Esimerkiksi Rakennusliitto toteaa ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkauksen olevan pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Ilmiö on tuttu myös teollisuudesta. Turkulainen ammattiosasto Teollisuus 49 on nostanut aiheen esille. 

Helsingin telakalla työskentelevä ehdokaskollegani Ilpo Haaja tietää käytännössä, millaista työskentely kansainvälisellä työpaikalla on.

Ulkomaisen työvoiman alipalkkaus ja hyväksikäyttö ovat vakava ongelma, joka on omiaan ruokkimaan muukalaisvihamielisyyttä. Kun osa porukasta tekee työtä työehtosopimuksissa sovittua alemmilla palkoilla ja heikommilla ehdoilla, on tilanne omiaan horjuttamaan suomalaisissa työehtosopimuksissa sovittuja ehtoja. Lisäksi palkka- ja työehtodumppaus antaa epäreilua kilpailuetua sitä harjoittavalle yritykselle. Kärsijänä yritysten välisessä kilvassa ovat ne, jotka noudattavat sääntöjä. Ongelma eivät ole ulkomaiset työntekijät, vaan heitä hyväksikäyttävät työnantajat. Ulkomaista työvoimaa ei saa käyttää hyväksi palkkojen ja työehtojen polkemisessa.

Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden vastapainoksi tarvitaan nyt työntekijän suojelua. EU:lla on tässä iskun paikka. Sen täytyy varmistaa, että työntekijöiden vähimmäissuoja toteutuu myös käytännössä.

Yhtäläisen palkan ja työehtojen toteutuminen on varmistettava riittävällä valvonnalla. Nyt perusteilla olevalle Euroopan työviranomaiselle pitää antaa vahvat valtuudet puuttua epäkohtiin nimenomaan rajojen yli liikkuvan työntekijän aseman suojelemisessa. Ammattiyhdistyksille on annettava joukkokanneoikeus, joka mahdollistaisi kanteen nostamisen sellaista työnantajaa kohtaan, joka maksaa palkkoja alle työehtosopimuksen tai muulla tavoin polkee työehtoja. Ulkomailta tulevat työntekijät eivät aina tiedä oikeuksiaan tai tunne alansa työehtosopimusta. Aniharva on valmis ottamaan henkilökohtaisen riskin oikeudenkäyntikuluista ja epäsuosioon joutumisesta taistellessaan oikeuksiensa puolesta. Joukkokanneoikeus suojelisi kaikkia työntekijöitä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s