Arviointiraportti selvittää ostopalveluihin päätymistä 

Tarkastuslautakunnan arviointiraportti vuodelta 2019 on todella painavaa asiaa täynnä. Arviointikohteina on ollut mm. palveluiden ostot ja kotihoito. Kotihoidon osalta raportti vahvistaa jo aiemman käsityksen, eli kotihoitoon tarvitaan lisää työntekijöitä.

Raportissa todetaan, että palveluiden ostoille ei ole tehty kaupunkitasoisia linjauksia. Lisäksi palveluiden tuotantotapa, eli tuotetaanko omana toimintana vai ostetaanko niitä, päätetään tapauskohtaisesti. Kokonaiskuva kärsii ja hintaakin saattaa tulla, kun johdonmukaisuutta ja ylemmän tason linjaukset puuttuvat. 

Otteita raportista:

“..valintaan luonnollisesti vaikuttavat tiukat henkilöstötavoitteet ja se, että ostopalveluita saadaan otettua nopeammin käyttöön kuin omaa toimintaa saadaan käynnistettyä. Esimerkiksi hyvinvointitoimialan vanhuspalveluissa näitä ostopalveluiden lisäyksiä tehdään yleensä siinä tilanteessa, kun akuuttisairaanhoidon sisälle syntyy jonoja (TYKS – Kaupunginsairaala) ja ikääntyneitä on paljon omassa sairaalassa. Haastatteluiden mukaan päätöksiä valinnoista ei siis ole pystytty tekemään etukäteen tietoisesti, vaan akuuteissa jonotilanteissa.”

“Haastatteluiden mukaan investointien puutteesta ja toimitilarakenteesta johtuen sekä tiukasta htv-tavoitteesta seurauksena on hyvinvointitoimialalla ollut, että monia palveluita on jouduttu kilpailuttamaan eikä taloudellista kokonaishyötyä ole voitu verrata esimerkiksi omaan tuotantoon.“

“Hyvinvointitoimialalla tehtyjen haastatteluiden mukaan palvelujen ostopalveluilla turvaamisen taustalla ovat merkittävässä määrin kaupungin linjaukset terveydenhuollon henkilöstön palkkatasosta (ympäristökuntia ja VSSHP:ä matalampi) sekä osin tästä johtuvat rekrytointivaikeudet. Osin rekrytointivaikeudet voivat johtua esimerkiksi kaupungin heikommasta houkuttelevuudesta työnantajana. Haastatteluiden mukaan kaupungin henkilöstölinjaus (kaupunkitasoisesti pienenevä HTV-tavoite) on ohjannut hyvin voimakkaasti palveluiden tuottamistavan valintaa.”

MAL-sopimuksesta tukea ilmastonmuutoksen torjuntaan, asunnottomuuden poistoon ja kaupungin osien eriarvoistumisen vähentämiseen 

Hienoa, että MAL-sopimus saatiin nyt valtuustokäsittelyyn. Haluan kiittää kaikkia niitä osapuolia, jotka ovat edesauttaneet neuvotteluiden saamista päätökseen.

Sopimuksessa linjataan monista ilmastonmuutoksen kannalta tärkeistä toimista. Vähähiilinen ja kestävä yhdyskuntarakenne ja sitä tukevat liikkumismuodot ovat aivan keskeisiä tekijöitä ilmastonmuutoksen hillinnässä. On tärkeää, että kestävien liikkumismuotojen osuutta lisätään ja tehdään satsauksia kävelyyn ja pyöräilyyn sekä tietenkin raiteisiin.

MAL-sopimuksesta saadaan tukea kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen, kun linjataan, että kohtuuhintaisen rakentamisen prosenttiosuus nousee 14 prosentista vähintään 20 prosenttiin, millä on vaikutusta asumisen kustannuksiin täällä Turussa pitkällä tähtäimellä. 

Samaten sopimuksessa linjataan asunnottomuuden poistamisesta ja asuinalueiden eriytymisen torjumisesta. Näissä on vielä paljon tehtävää, joten on hyvä, että tästä ohjelmasta tulee selkänojaa asioihin.

Lisäksi valtuuston listalla oli muita todella tärkeitä asioita, mm. Logomon sillan surullista tarinaa päätettiin jatkaa lisäämällä määrärahoja sillan rakentamiseen. On todella kyseenalaista, miten sillan kustannuksia ei ole hanketta suunnitellessa pystytty arvioimaan tarkemmin. Sillan rakentamisen on alkuperäisen suunnitelman mukaan pitänyt maksaa 6,9 miljoonaa euroa. Aikataulu on viivästynyt moneen kertaan ja hintalappu muuttunut kalliimmaksi.  Vasemmistoliiton mielestä peli olisi nyt ollut syytä viheltää poikki ja katsoa koko tilanne uudestaan. Tällä kertaa valtuusto kuitenkin päätti, että hintalappu olisi 19,5 miljoonaa euroa. Toivon mukaan tähän asiaan ei tarvitse enää palata.

Lisäksi valtuusto päätti äänestyksen jälkeen laittaa 30 miljoonaa euroa Areena-hankkeeseen. Summa on aivan tolkuton monestakin syystä.

Esityslistallakin todetaan: ”Puhjennut maailmanlaajuinen koronaviruksen aiheuttama pandemia vaikuttaa matkailu- ja vapaa-ajan toimijoihin maailmanlaajuisesti. Toimialan toiminta on käytännössä pysähtynyt matkustusrajoitusten ja karanteenien tultua voimaan. Alan liikevaihto ja kannattavuus tulee romahtamaan kriisin seurauksena ja tällä on myös vaikutus toimialaan tulevaisuuteen, koska toimialan ennustettavuus ja sijoittajien riskinottohalukkuus kyseiseen toimialaan tulee vähenemään ja sijoituksilta vaadittava riskipreemio tulee kasvamaan. Alalla tullaan näkemään merkittäviä rakennemuutoksia konkurssien ja toiminnan lopettamisen muodossa.”

Eli erittäin epävarmoista näkymistä huolimatta hankkeeseen sidotaan merkittävä määrä kaupungin rahaa. Toinen suuri kysymysmerkki on, että samalla jätettiin auki Turkuhallin kohtalo. Siellähän meillä on toimiva jäähalli, jonka tulevaisuuden käyttötarkoitusta ei sovittu tämän päätöksen yhteydessä, vaikka Areena-hankkeessa on ratapihan alueelle tulossa jäähalli. Turkuhallin muutostyöt maksavat yli 13 mijoonaa euroa, jos halli halutaan muuttaa seurojen liikuntakäyttöön eri lajeille. Muutoksen jälkeen toiminta olisi kaupungille tappiollista. Jos taas halli halutaan purkaa, maksaa sekin taas miljoonia euroja.