Turun kaupunginvaltuusto päätti eilen kaupungin talousarviosta vuodelle 2021. Kuten tavallista, valtuuston kokousta edelsivät puolueiden väliset neuvottelut, joissa yritettiin löytää yhteistä näkemystä.

Kokouksessa erityisen paljon keskustelua herätti sivistystoimialan rahoitus. Budjettisovun löytäneet ryhmät (suurimpana kokoomus, vihreät ja SDP) selittivät kilvan, miten koulutukseen tulee lisää rahaa ensi vuonna.  Ensinnäkin lautakunnan esityksessä oli yhden miljoonan virhe, sillä lukion koronarahat oli budjetoitu kahteen kertaan, mikä suurensi kokonaismäärärahaa. Puheissa ollut “10 miljoonaa lisää” johtuu TES-korotuksista (1,8 milj. euroa), sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksista (korona 6,6 milj. euroa, tasa-arvo 2,2, milj. euroa). Mutta se, että valtio osoittaa lisärahaa koulutukseen, ei tarkoita sitä että kuntien pitäisi vastaavasti vähentää omaa panostaan.

Talousarvioesityksen mukaan kasvatuksen ja opetuksen henkilöstömenoihin kohdistuu säästötavoite, joka vähentää toimintamenoja 4,6 miljoonaa euroa. Lisäksi digitalisaation kustannustehokkuudella ja palvelujen hankintoihin oli asetettu sivistystoimialalle 1,9 miljoonaa säästötavoite. Yhteensä kyse on siis 6,5 miljoonan euron säästöistä.

Budjettisovussa mukana olevat ryhmät selittivät, että budjettiin lisätään nyt 1 miljoona euroa, mikä varmistaa että koulutuksesta ei leikata. Tässä “lisämiljoonassa” oli kuitenkin kyse siitä, että verrattuna alkuperäiseen kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen sopimusryhmät kohtuullistivat kaupunginjohtajan esittämää leikkausta. Sopimusryhmien mukaan “säästöjen ei tule heikentää opetuksen laatua tai tukipalveluita eikä kasvattaa keskimääräistä ryhmäkokoa Turussa”.

On tietenkin jalo ajatus, etteivät säästöt heikentäisi laatua tai kasvattaisi ryhmäkokoja, mutta sitä on vaikea uskoa, etenkin kun suurin osa leikkauksesta kohdistuu edelleen henkilöstökuluihin. Opettajat ja muu henkilöstöhän sitä kasvatus- ja opetustyötä lasten ja nuorten parissa tekevät.

Me vasemmistoliitossa näimme erittäin vakavana ongelmana sen, että sivistystoimialalle kohdistetaan leikkauksia. Koronakevät on ennestäänkin heikentänyt niiden lasten ja nuorten tilannetta, joilla oli vaikeuksia jo ennen tätä poikkeuksellista kriisiaikaa.

Jo nyt turkulaiskoulujen ja -päiväkotien tilanne on, että henkilöstö venyy monessa paikassa äärirajoilla, ja lasten ja nuorten oppimisen tukemiseksi tarvittaisiin lisää kasvatusalan ammattilaisia. Yleisesti jaettu näkemys on se, että Turun kouluissa ja päiväkodeissa ei ole sellaista ylimääräistä rahaa, josta voisi tuosta noin vaan niistää miljoonia. Ja vieläpä niin, että sen vaikutukset eivät missään tuntuisi.

Valtuutetut ovat paljon vartijoina etenkin nyt, kun koronakriisi synkentää kaupungin tilannetta. Tällaisessa tilanteessa kaikkein tärkeintä on, että kaupungin palvelut pidetään laadukkaina ja turkulaisten tarpeita palvelevina. Tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa voi tehdä vain panostamalla koulutukseen ja hyvinvointiin.