Toukokuun valtuustossa ilmastosuunnitelma ja osavuosikatsaus

TURUN KAUPUNGIN PÄIVITETTY ILMASTOSUUNNITELMA 

”Jos viivyttelemme enää yhtään, menetämme lyhyen ja erittäin nopeasti sulkeutuvan ikkunan, jolla voidaan turvata ihmiskunnan tulevaisuus.” totesi helmikuussa kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC. Ilmastopaneelin raportin mukaan ilmasto on muuttunut jopa nopeammin kuin mitä tähän mennessä on arvioitu.

Ei siis riitä, että seuraamme vain yksittäisiä päästövähennystavoitteita, vaan meidän on pystyttävä mukauttamaan toimintaamme, jotta ilmastonmuutokseen voidaan vastata. Hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää päästövähennysten rinnalla hiilinielujen vahvistamista ja kompensaatioiden kehittämistä.

Onneksi Turun ilmastosuunnitelman toteutus vaikuttaa onnistuvan hyvin ja tavoitteita on tähän mennessä saavutettu asetettuja aikatauluja nopeammin.

Onnistuneen toimeenpanon sekä uusimman tietopohjan perusteella vuosien 2025 ja 2029 päästövähennystavoitteita korotetaan, jotta hiilineutraalius 2029 ja polku vahvistuvaan ilmastopositiivisuuteen kohti vuotta 2035 on paremmin mahdollista toteuttaa. Olen iloinen, että suunnitelman toteutus on edennyt hyvin. Samalla tietenkin toivon, että jatkamme työtä päättäväisesti. 

Joulukuussa 2019 vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki aloitteen ilmastohätätilan julistamiseksi Turussa. Siihen mennessä yli 1200 poliittista elintä oli yhtynyt julistukseen ja sittemmin, vuonna 2020 mukaan on liittynyt myös Helsingin kaupunki, ensimmäisenä Suomessa. Tähän mennessä mukana on jo yli 2000 eri tahoa. Julistus tarkoittaa, että tilanteen vakavuus tunnustetaan ja että kiireellisiä toimia tarvitaan.

Aloitteessa nostimme esiin, että konserniyhteisöjen tuloskorteista puuttuu ilmastosuunnitelmaa koskevat mittarit ja tavoitteet. Muistutimme myös, että liikenneratkaisujen päätöksentekoon liittyen tarvitaan tarkempaa tietoa ilmaston näkökulmasta.

Liikenne on yksi tärkeimmistä ilmastopolitiikan alueista. Kun puhumme kulkutapamuotojen siirtymisestä ilmastoystävälliseksi, on hyvä pitää mielessä, että muutos on tehtävä kaikille kulkijoille mahdolliseksi. Ei siis saa olla ihmisen rahatilanteesta kiinni, voiko liikkua ilmaston kannalta kestävästi vai ei. Kyse ei ole vain sähköautojen latauspistokkeiden asentamisesta, vaikka niitäkin toki tarvitaan. 

Kaupunkisuunnittelulla on varmistettava, että meillä on esimerkiksi toimivat pyörätieverkostot, joiden yksityiskohdatkin on kunnossa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että nykyiset kapeat pyörätiet eivät riitä, vaan esimerkiksi risteyksiin tarvitaan myös kevyelle liikenteelle tarpeeksi ryhmittymistilaa. Asiaa voi vaikka testata pyöräilemällä Martinsiltaa pitkin poliisiaseman suuntaan. Linnankadun ylittävä suojatien ryhmittäytymistilaa ei oikeastaan ole ja paikka on kahdestakin fillarista jo tukossa. Jotta kestävämpiin kulkumuotoihin siirtyminen olisi vaivatonta ja turvallista nykyistä useammalle, täytyy homman sujuvuus varmistaa ihan käytännön tasolla.

On hyvä asia, että jatkossa  ilmastosuunnitelmassa linjattuihin kaupunkiliikkumisen ohjelmiin sisällytetään konkreettiset, vuosittaiset askeleet liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja kulkutapamuutoksen toteuttamiseksi ilmastosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.

Vaikka ilmastohätätila-aloitteeseen ei ole vielä tähän mennessä saatu vastausta, on tärkeää että esittämiämme parannuksia on silti lähdetty toteuttamaan. Kiitos siitä. 

Olen tänään jättänyt uuden aloitteen ilmastohätilan julistamiseksi. Tilanteen vakavuus on tunnustettava. Julistuksella voimme herätellä myös muita toimijoita.

 Tavoitteena on saada aloitteeseen riittävä määrä allekirjoituksia, jotta voimme tuoda asian valtuuston käsittelyyn.

Sen lisäksi, että Turku hoitaa oman tonttinsa ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on tärkeää, että seuraamme jatkuvasti uusinta tutkimustietoa. Silloin meillä on parhaat mahdollisuudet valita toimivimmat keinot ja arvioida, ovatko asettamamme tavoitteet riittäviä. Samalla on hienoa, että Turku voi olla suunnannäyttäjä kuntien ja muiden julkisten toimijoiden keskuudessa. Toivonkin, että ilmastoasiat ovat vahvasti kaikissa kaupungin sidosryhmätapaamisissa ja muissa verkostoissa esillä, koskivatpa ne sitten esimerkiksi elinkeinoelämää, koulutusta tai vaikka terveydenhuoltoa.

VUODEN 2022 ENSIMMÄINEN OSAVUOSIKATSAUS

Haluan kiinnittää huomiota muutamiin kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarviolausekkeisiin.

Ensinnänkin valtuuston tahto on ollut, että tänä vuonna koronan aiheuttamat oppimis- ja hyvinvointivajeet selvitetään ja korjataan suunnitelmallisesti. Kuitenkin seurantadokumentissa todetaan, että “koronarahoituskausi päättyy. Turku ja muut suuret kaupungit ovat esittäneet rahoituksen jatkamista myös vuodelle 2023. Muussa tapauksessa rahoitus päättyy.”

Kun valtuusto hyväksyi talousarviota, emme ottaneet kantaan valtion koronan hoitamiseen tarkoitettujen rahojen riittävyyteen, vaan siihen, että ne haitat, joita korona on aiheuttanut turkulaislasten ja -nuorten elämään, korjataan. Näin ollen asiaan palataan varmasti vielä täällä Turussa ja turkulaisten päättäjien toimesta riippumatta siitä, miten valtio päättää toimia. Toki valtion toimet ovat tärkeitä, mutta emme voi tiputtaa hanskoja missään tilanteessa. Meidän koronankorjaustoimet täällä Turussa eivät voi olla riippuvaisia valtionrahoituksesta. Odotamme siis lautakuntaan esitystä jatkosta.

Lisäksi talousarviokäsittelyssä sovittiin, että varhaiskasvatuksen palvelutarpeen mahdollisesta noususta johtuva lisähenkilöstöresurssi turvataan. Selkeämmin tämä tarkoittaa siis sitä, että jos lapsia tulee päiväkoteihin lisää, tarvitaan myös lisää työntekijöitä. Tässä varhaiskasvatuksen tilanteessa suuri huolenaihe on se, saammeko tarjottua laadukasta varhaiskasvatusta kaikille lapsille ja löydämmekö tarpeeksi ammattilaisia tätä tärkeää työtä tekemään. Töitä on voitava tehdä niin, että työhyvinvointi- ja jaksaminen säilyy. Kasvatuksen ammattilaisia täytyy olla tarpeeksi. Palkkauksen ja työehtojen on oltava kunnossa. Se on edellytys turkulaisten laadukkaille palveluille. Sote-puolen osalta yksi tärkeä keino on tänään julkisuuteen tullut sitoutumispalkkio, jonka olisi tarkoitus helpottaa rekrytointeja. Tarvitsemme vastaavia keinoja myös varhaiskasvatukseen. Kaikki kivet on käännettävä.

Kolmas talousarviolauseke, jonka haluan nostaa esiin on

“Lautakunta seuraa perusopetuksen ryhmäkokojen kehittymistä ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, mikäli palvelutaso tämän osalta heikkenee”. Tämän toimenpide on aikataulutettu tälle toukokuulle. Vielä ei asiaa lautakunnan tämän viikon esityslistalla kuitenkaan näy. Lasten ja nuorten määrä ei Turussa ole vähentynyt vaan tilanne on pikemminkin päinvastainen. Lautakunnan tahto oli, että ryhmäkoot eivät Turussa kasva ja jokainen lapsi saa oppimiseensa tarvitsemansa tuen. Näin ollen tähänkin asiaan varmasti palataan vielä.

Lisäsimme myös lausekkeen, että seuraamme positiivisen erityiskohtelun toimien vaikuttavuutta. Toimenpiteenä tässä paperissa on esitetty, että kouluille on tehty kysely. Koska seurantapaperin liikennevalot ovat kasvatus- ja opetuslautakunnan osalta vain muusta (ei siis punaista, keltaista tai vihreää), on vaikea päätellä, oliko siinä kaikki. Haluan kuitenkin muistuttaa, että koulujen eriarvoistumiskehityksen purkamiseksi tarvitaan päättäväisiä toimia. On turha kuvitella, että asia ratkeaa yhdellä kyselyllä ja toivottavasti kukaan ei niin ajattelekaan. Tutkimusten mukaan Turussa eriarvoistumiskehitys on edennyt huomattavan pitkälle. Koulut ovat yksi tärkeä paikka ratkoa ongelmaa ja lisätä tasa-arvoa. Siksi odotankin, että myös tätä tavoitetta edistetään konkreettisesti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s